Yhdistysrekisterissä oli vuoden 2023 lopussa 108 000 järjestöä. Satojatuhansia henkilöitä vaikuttaa siis sen myötä myös järjestöjen hallituksissa. Osa jäsenistä on supervaikuttajia ja ovat jäsenenä useammassa eri hallituksessa.
Hallituksissa on monenlaisia rooleja. Jokaisen niistä on tärkeä. Usein ajattelemme, ettei se oma panos ole kovin kummoinen. Vähättelemme asemaamme ja aikaansaannoksiamme. Useimmiten se kuitenkin on hyvin tärkeä pala kokonaisuutta.
Hallituksissa on monenlaisia rooleja. Jokaisen niistä on tärkeä.
Oman toiminnan merkityksen voi käsittää esimerkiksi pohtimalla, millainen olisi Suomi ilman järjestöjä? Miltä yhteiskunta näyttäisi, jos sillä olisi vain virallisen yhteiskunnan rakenteet ja täysin organisoitumaton kansalaistoiminta?
Jäisimme ainakin ilman urheiluseurojen ylläpitämiä liikuntakokemuksia, lapsi- ja nuorisojärjestöjen kasvatustyötä, opetusalan, kulttuurialan ja perinnejärjestöjen organisoitua toimintaa sekä sosiaali -ja terveysalan palveluja edistävää kansalaisyhteiskuntaa. Yhteiskuntavaikuttaminen ja poliittinen vaikuttaminen olisi myös järjestetty vallan toisin, ehkäpä vielä individualistisemmin.
Järjestöt kokoavat ihmisiä sosiaaliseen toimintaan ja vähentävät yksinäisyyttä. Demokratian kannalta järjestöjen merkitys on myös elintärkeä. Tarvitaan toimijoita, jotka kokoavat yhteen näkemyksiä ja tekevät aloitteita. Järjestöt ovatkin vakiintunut osa mm. lainsäädäntöprosessejamme. Ne asettavat tavoitteita, vaikuttavat päättäjiin ja antavat lausuntoja. Ne ovat kansalaisyhteiskunnan megafoni.
Toiminta järjestössä ja sen johtavassa elimessä on kultaakin arvokkaampaa.
Toimintasi järjestössä ja sen johtavassa elimessä on kultaakin arvokkaampaa. Annat osaamisesi sitä kautta koko yhteiskunnan käyttöön. Mitä pidempään olet erilaisissa järjestöissä toiminut, sen enemmän olet myös kerryttänyt osaamispääomaasi.
Pitkään hallituksissa toimineiden kumuloituvasta osaamisesta hyötyvät niin järjestöt kuin hallitusten tuoreemmat jäsenet. Järjestöt ovatkin oppivia organisaatioita, ne siirtävät tietoa sukupolvelta toiselle ja aktiivisesti kehittävät toimintaansa.
Usein tiedonsiirto tapahtuu toiminnan kautta, eli käytännön järjestötoiminnassa ja hallitustyöskentelyssä. Prosessi voi olla hyvinkin hidas ja noviisit saattavat arastella kysellä asioita, varsinkin jos hallituksessa on voimakkaita persoonallisuuksia tai puheenjohtaja ei hoksaa kannustaa kyselevään toimintakulttuuriin.
Uusien rohkaisussa ja heidän täyden osaamisensa hyödyntämisessä auttaa kouluttaminen, jota monet järjestöt jo erinomaisesti tekevätkin.
Uusien rohkaisussa ja heidän täyden osaamisensa hyödyntämisessä auttaa kouluttaminen, jota monet järjestöt jo erinomaisesti tekevätkin. Varsinaiseen hallitusosaamiseen ei välttämättä kuitenkaan ole aina aikaa perehtyä. Sitä varten olemme luoneet valtakunnallisen Järjestön hallitusosaaja -koulutuksen, johon kannustamme järjestöjä lähettämään hallitustensa jäseniä.
Koulutuksen rinnalla järjestöt voisivat hyötyä vielä vahvemmin konkarien hiljaisesta tiedosta luomalla mentorointipareja uusien hallitusten jäsenten kanssa. Rohkeasti siis uusia malleja kehittämään!
