Järjestöissä eletään monenlaisten muutosten aikaa. Perinteinen yhdistystoiminta on saanut rinnalleen muita yhteisöllisyyden muotoja neljännen sektorin kaupunkilaisaktivismin ja pop up -tyyppisen toiminnan myötä. Toiminta on myös siirtynyt yhä vahvemmin verkkoon erilaisille digitaalisille ja sosiaalisen median alustoille.
Samaan aikaan järjestöjen rahoitus on tiukentunut, mutta odotukset toiminnan tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta ovat kasvaneet niin rahoittajien, kuin osallistujienkin puolelta.
Kaikkien näiden muutosten keskellä järjestöissä joudutaan pysähtymään yhä enemmän seuraavien kysymysten äärelle: Miten saamme pidettyä kaikki mukana ja miten innostamme uusia ihmisiä mukaan toimintaan?
Vastaanottavuus ja saavutettavuus järjestöissä on elintärkeää
Vastaanottavuuteen liittyvät käsitteet yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus. Käytännössä nämä linkittyvät esimerkiksi siihen, miten otamme vastaan uusia ja eri taustoista tulevia ihmisiä, onko meillä erilaisia ja eri elämäntilanteisiin soveltuvia tapoja olla mukana ja miten puutumme tarvittaessa epäasialliseen käytökseen.
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymykset ovat merkittävä osa nykypäivän organisaatioiden vastuullisuusajattelua.
Saavutettavuus on puolestaan erityisesti digimaailman esteettömyyttä eli sitä, että mahdollisimman moni voisi käyttää digipalveluja mahdollisimman helposti.
Digipalvelulaki myös velvoittaa suurinta osaa julkisten palveluiden tuottajista (esimerkiksi ministeriöitä, virastoja ja oppilaitoksia) noudattamaan saavutettavuusvaatimuksia kaikissa verkkosisällöissä. Tämä vaatimus koskee myös osaa järjestöistä. Tietoa lain vaatimuksista ja saavutettavuudesta löytyy Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylläpitämältä Saavutettavuusvaatimukset-sivustolta.
Tekoja ja toimintatapojen uudistamista
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymykset ovat merkittävä osa nykypäivän organisaatioiden vastuullisuusajattelua. Ne läpileikkaavat järjestötoimintaa strategiatasolta käytännön toimintatapoihin. On hyvä tehdä näkyväksi yhteisesti sovitut tavat, joilla voi rakentaa luottamuksen ja kunnioituksen ilmapiiriä sekä myös se, miten epäasialliseen käytökseen voi puuttua.
Päälle liimattuna tai juhlatilaisuuksiin säästettynä yhdenvertaisuuspuhe ei kuitenkaan muutu teoiksi ja toiminnaksi, johon kaikki ovat tervetulleita. Tarvitaan hallintosääntöihin, strategioihin ja kehittämisohjelmiin kirjattuja tavoitteita ja toimenpiteitä.
Yhdenvertaisuutta lisäävien strategioiden ja kehittämistoimenpiteiden jalkauttaminen läpi järjestön vaatii vuoropuhelua ja koulutusta.
Käytännön esimerkki hallintosäännöstä aina paikallistason toimintatapoihin ulottuvaan uudistustyöhön löytyy muun muassa Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitosta (MTK).
Koulutusta ja tietoa tarvitaan läpi järjestön
Yhdenvertaisuutta lisäävien strategioiden ja kehittämistoimenpiteiden jalkauttaminen läpi järjestön vaatii vuoropuhelua ja koulutusta. Kun toimintatavat on yhteisesti sovittu ja selkeät kaikille, voi jokainen tuntea itsensä tarpeelliseksi ja arvostetuksi, yhdistys voi kukoistaa ja vaikuttaa positiivisesti koko yhteisöön.
Maailma ei tule hetkessä valmiiksi, mutta jo ensimmäisen askeleen ottamisen jälkeen matka vastaanottavampaa ja saavutettavampaa järjestötoimintaa on otettu.
Meitä kaikkia tarvitaan!
Kirjoittajat
Pia Mustonen ja Kaisa Kervinen
Kirjoittajat ovat Maaseudun Sivistysliiton koulutussuunnittelijoita ja JHO-kehittäjäryhmän jäseniä.