Järjestötoiminnalla on maassamme pitkät perinteet ja kunniakas historia yli sadan vuoden ajalta. Kun jotain on haluttu tehdä ja toteuttaa, on järjestöä tai yhdistystä pidetty toiminnan perusyksikkönä. On silti syytä pysähtyä miettimään, miksi näin on ja onko näin myös tulevaisuudessa.
Tänä päivänä järjestöt ovat monien haasteiden edessä.
Ilmeinen ja suuri haaste on rahoitus, kun järjestöihin on kohdistettu massiivisia leikkauksia. Muitakin haasteita on ilmassa.
Haasteena ovat muun muassa kilpailu ihmisten ajasta sekä uudenlaiset ajatukset siitä, miten asioita edistetään. Ei välttämättä ole enää ihan itsestään selvää, että toiminnan perusyksikkö, johon halutaan sitoutua, on nimenomaan yhdistys. Sen sijaan toimitaan väljemmissä verkostoissa ja sitoudutaan yhdistyksen sijasta mielekkäältä tuntuvaan toimintaan. Tämä on yhdistystoiminnan kannalta toki hyväkin asia: on pakko miettiä, millainen toiminta on mielekästä ja miten toimintaan voisi osallistua kevyemmin.
Koronapandemian jäljiltä yhtenä pohdittavana kysymyksenä ovat myös osallistumistavat. Voiko toimintaan osallistua muutenkin kuin olemalla fyysisesti läsnä? Millaisia digitaalisen osallistumisen mahdollisuuksia esimerkiksi oma yhdistyksesi tarjoaa?
Toimintakulttuurin muutos on sekä haaste että mahdollisuus
Entistä verkostomaisempi toiminta, jossa sitoutuminen on väljempää, muodostaa pitkäjänteiselle kehittämiselle haasteita, kun toiminnassa eivät ole mukana aina samat ihmiset. Entinen samojen ihmisten kanssa toteutettu yhtenäinen toimintakulttuuri kohtaa nyt kulttuurin, jossa moninainen ja vaihtuva porukka toteuttaa erilaisia, itselle sopivia lyhyempiä projekteja.
Tämäkin kehityskaari on nähtävissä paitsi haasteena, myös mahdollisuutena. Sen sijaan vaikeamman haasteen edessä ollaan silloin, jos ihmiset eivät enää halua toimia yhdessä muiden kanssa tai jos yksilön hyöty kiinnostaa tulevaisuudessa yhteisön hyötyä enemmän.
Järjestöt ovat edelleen vetovoimaisia hyvinvoinnin lisääjiä
Tällä hetkellä rekisteröityjen yhdistysten suuri määrä viittaa kuitenkin siihen, että ihmiset haluavat edelleen toimia yhdessä muiden kanssa ja ratkaista koko yhteisön kannalta tärkeitä asioita.
Järjestöissä toimii suuri määrä vapaaehtoisia, jotka haluavat auttaa muita ja vaikuttaa yhteiskunnan kehittämiseen.
Järjestöt ovat tärkeitä hyvinvoinnin lisääjiä paitsi heille, jotka järjestöissä toimivat, myös koko yhteiskunnalle. Järjestöissä toimii suuri määrä vapaaehtoisia, jotka haluavat auttaa muita ja vaikuttaa yhteiskunnan kehittämiseen. Järjestöt edistävät aktiivista osallistumista, demokratiaa, hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Lisäksi ne täydentävät merkittävällä tavalla julkisia palveluita.
Pidetään siis yhdessä huolta siitä, että Suomi on jatkossakin järjestöjen luvattu maa ja että järjestöt ovat ihmisten mielissä edelleen mielekkään toiminnan ja vaikuttamisen keskeinen yksikkö.
