Järjestön hallitusosaaja
12.5.2026

Järjestö vuonna 2036

Lähdemme tässä blogissa ”unelmoimaan” järjestön tilanteesta vuonna 2036 ja pohdimme sen jälkeen mitä tekoja järjestömme teki päästäkseen kuvaamaamme tilanteeseen. 

Ihmisiä koulutustilassa. Valkokankaalla lukee

Vuonna 2036 järjestöillä ei ole enää yhteiskunnan taloudellista tukea toiminnalleen. Järjestö toimii Rovaniemen alueella ja on nyt monialainen toimija. Järjestön toiminnan tarkoitus on rakentaa ja pitää yllä ihmisten ja luonnon välistä yhteyttä yhden planeetan rajoissa.  

Mukaan on tullut useita eri järjestöjä ja yhdistyksiä, jotka ovat yhdistäneet toimintansa. Mukana on sote-alan toimijoita, ikääntyviä, nuoria ja luonnonsuojelijoita. Järjestö tekee aktiivisesti yhteistyötä toimintaympäristönsä oppilaitosten, yritysten ja alueen kuntien kanssa. Järjestöllä on kolme vakituista työntekijää ja määräaikaisten työntekijöiden määrä vaihtelee toiminnan tarpeiden mukaan. Järjestön jäsenet ovat aktiivisia nuoria, jotka pystyvät toteuttamaan joustavasti toimintaa omista vahvuuksista ja mahdollisuuksista käsin. 

Järjestö toteuttaa yhteistyössä alueen oppilaitosten ja sote-palveluiden kanssa koulutuksia, retkiä ja leirejä luonnossa. Näissä toiminnoissa opitaan luonnon monimuotoisuutta ja sen suomia mahdollisuuksia luonnon ehdoilla esimerkiksi rakentamalla majoja ja oppimalla ruoanlaittoa luonnon antimia hyödyntäen. Näissä tapahtumissa on mukana oppilaiden ja asiakkaiden lisäksi myös järjestön jäseniä.  

Järjestö neuvoo yrityksiä kestävän matkailun toteuttamisessa ja myöntää kestävää matkailua toteuttaville yrityksille sertifikaatteja. Järjestöllä on edustaja eduskunnan Planeetan luonnonsuojeluryhmässä, jossa etsitään uusia keinoja pelastaa Planeetta ja tehdään lakialoitteita. 

Järjestöllä on monipuolista osaamista:  

  • hyvinvoinnin lisäämisestä,
  • kestävästä kehityksestä,
  • luonnon monimuotoisuudesta,
  • kulttuuriperinnöstä,
  • luonnon ehdoilla elämisestä,
  • yhteisöllisyydestä ja osallisuudesta ja
  • saavutettavuudesta, yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta.

Rahoitus koostuu pääasiassa yritysten, oppilaitosten ja kuntien kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja sertifikaatin tuotoista. Lisäksi järjestö järjestää erilaisia varainhankintatempauksia. Rovaniemen kaupunki perii jokaiselta turistilta 100 euroa luonnonsuojelumaksua. Tämä tuotto tulee suoraan järjestölle.  

Mitä tehtiin vuonna 2031?

Toimintaa lähdettiin toteuttamaan tehdyn rullaavan strategian mukaisesti. Mukaan saatiin uusia yhteistyökumppaneita yrityksistä, oppilaitoksista ja hoiva-alan toimijoista. 

Järjestö haki ja sai viisivuotisen rahoituksen EU:n Planetaarisen Sosiaalipedagogiikan rahastosta. Järjestölle palkattiin kaksi uutta työntekijää, joiden toimenkuvaan kuului kehittämis- ja vaikuttamistyö.  

Syntyi idea yrityksille myönnettävästä sertifikaatista ja tarpeesta vaikuttaa luonnon tilanteeseen laajemmin yhteiskunnassa. Yritykset innostuivat sertifikaatista, koska se paransi toiminnan laatua ja kestävyyttä sekä alensi kustannuksia. Järjestön tekemän tutkimuksen perusteella yritysten maine ympäristöystävällisinä toimijoina lisääntyi huomattavasti.  

Nuoria tuli mukaan toimintaan, kun osallistumisesta tehtiin joustavaa ja yksilölliset tarpeet huomioivaa. Yritykset huomioivat positiivisesti nuorten saaman kokemuksen järjestön toiminnassa ja heille syntyi enemmän mahdollisuuksia työllistymiseen. 

Mitä tehtiin vuonna 2026?

Rovaniemellä järjestettiin kaikille alueen järjestöille ja yhdistyksille tarkoitettu infotilaisuus yhteiskunnan tukien huomattavasta vähenemisestä. Tässä tilaisuudessa heräsi ajatus Planeetan hyvinvoinnista kiinnostuneiden järjestöjen toiminnan ja resurssien yhdistämisestä. Kiinnostuksensa ilmaisi kaikki alueella toimivat järjestöt ja yhdistykset, joilta löytyi monipuolisesti osaamista järjestön eri toimintoihin. 

Rovaniemen kunnassa lähdettiin pohtimaan mahdollisuutta osallistaa turismi herkän luonnon suojelemiseen. Rovaniemen kaupunginhallitus päätti aloittaa turismiveron perimisen ja ohjata näin saadut varat perustettavan järjestön tukemiseen. Yhdistykset, jotka lähtivät mukaan uuteen järjestötoimintaan, lahjoittivat varansa perustettavalle järjestölle. Toimintaa lähdettiin rakentamaan toteutuneiden resurssien pohjalta ja pidettiin perustava kokous. Vuoden lopussa aloitettiin strategiatyö, johon osallistuivat kaikki mukana olevat toimijat. 

Kirjoittajat

Tina Flygare & Jutta Lithovius

KSL-opintokeskuksen koulutustuottaja ja laatu- ja kehittämisvastaava